Kaivosteollisuus ei ole kestävällä pohjalla. Lainsäädäntöön on saatava muutos. Uusi kaivoslaki ei suojele Saimaatamme. Tarvitsemme Kaakkois-Suomeen elinvoimaa ja teollisuutta, mutta vain kestävästi. Luonnon turmeleminen on väärin ja kestämätöntä. Nyt täytyy saada kunnollinen säätely kaivosten päästöille ja jätealueiden rakenteisiin. Kaivosten omavalvonta ei toimi. Riippumaton ulkopuolinen suunnitelmien tarkastus korjaisi paljon tätä tilannetta.
Uusi laki edellyttää kunnan kaavan kaivoshankkeelle, mutta tässä on ongelmia kuten vanhat kaivospiirit, eikä näiden vanhojen lupien peruminen ole onnistunut. Ympäristölupa pitäisi tulla ehdottomasti ennen kaivoslupaa. Suomessa malminetsintäluvan saanti on tehty liian helpoiksi. Kaivosten jätealueet vuotavat ja prosessivedet saastuttavat vesistöjä. Tästä on surullisena esimerkkinä Savonlinnan lopetettu Laukunkankaan kaivos, joka tälläkin hetkellä vuotaa Saimaaseen. Uusi kaivoslaki on antanut meille enemmän itsemääräämisoikeutta, mutta tämä ei ole riittävää.
Suomessa pohjavesi on kaikkialla ja saastuttava vaikutus ei ole koskaan vain paikallinen. Tarvitsemme omavaraisuutta, mutta emme sillä hinnalla, että saastutamme luontoa. Metallikaivosten jätealueissa olevasta sulfaattikivestä syntyy sadannan myötä rikkihappoa, joka liuottaa metalleja maaperäämme. Kaivosten prosessivedet vievät myös metalleja vesistön pohjasedimentteihin, jonka jälkeen ennallistaminen ei ole enää mahdollista.
Kaivosteollisuus on meille tervetullutta heti, kun tekniikka on riittävällä tasolla, säätely ja lainsäädäntö estävät luonnon turmelemisen kokonaan. Suomen suurin valtti maailmassa on luonnon puhtaus ja nyt se on vaarassa, jos lähdemme kaivoskiimaan mukaan ja luotamme näennäisiin parannuksiin. Kaivokset eivät kuulu Saimaan rannoille; paikalliset, turistit, mökkiläiset ja Saimaannorpat ansaitsevat puhtaan Saimaan.