Liikkumattomuus on yhteiskuntamme suuri uhka, josta pitää puhua enemmän. Vain yksi viidesosa suomalaisista yltää 2,5 tunnin suositukseen viikkotasolla.
Liikkumattomuus aiheuttaa meille miljardien kustannuksia. Vähän liikkuvalla on suurempi riski sairastua fyysisesti ja henkisesti. Kela korvaa vuosittain noin 2,3 miljoonaa sairauspoissaolopäivää masennuksen takia. Työkyvyttömyyden yleisimpiin syihin voisi vaikuttaa liikunnalla. Miksi suomalaiset eivät sitten liiku tarpeeksi?
Liikkumattomuus aiheuttaa meille valtavia kustannuksia, jotka olisivat estettävissä investoimalla. Liikuntasetelit ja työmatkaliikunta ovat tärkeitä keinoja. Verotuksessa tulee lisätä työntekijöiden mahdollisuuksia hyödyntää liikuntayritysten palveluita; esimerkiksi liikuntasetelien verovapaata ylärajaa tulee nostaa.
Urheiluseurojen ansiosta yli miljoona suomalaista on mukana liikunnassa, joten seurojen tukeminen on merkittävää. Liikuntatottumukset opitaan jo varhaislapsuudessa ja tämän takia neuvoloihin tarvitaan liikuntaneuvontaa, tukemaan myös koko perheen liikunnallisuutta. Tottumukset opitaan usein kotoa ja mallioppimisella on suuri merkitys. Vanhempien esimerkki ja kannustaminen on merkityksellistä; mitä aikaisemmin liikunnasta tulee osa normaalia arkea sen parempi.
Aivan yhtä tärkeää on puhua terveellisestä ruokavaliosta ja sen merkityksestä hyvinvointiin. Pienikin määrä liikuntaa viikossa on paljon parempi kuin ei yhtään. Arkiliikunnalla on suuri merkitys. Ikääntyvän väestön liikkumattomuuden kustannukset ovat hyvin merkittävät ja siksi liikuntaa tulee lisätä osaksi vanhusten päivää sekä laitospalveluissa että kotipalveluiden avulla. Tarvitsemme rohkeutta uudistaa sijoittamalla liikuntaan. Kustannukset usealla sektorilla pienevät, kun suomalaiset rupeavat liikkumaan enemmän.
Liikunta on enemmän kuin vain työkalu ehkäisemään kustannuksia; siitä saa iloa ja voimaa elämään!
Alkuperäinen artikkeli julkaistu esaimaa.fi:ssä 25.1.2019 otsikolla Liikkumattomuus aiheuttaa meille valtavia kustannuksia.