Vuosien saatossa monen suomalaisen Nato-kanta on muuttunut. Moni meistä ajatteli pitkään, että hyvät diplomaattiset suhteet toimivat parhaiten turvallisuuden takaajana, mutta ymmärrys epävakaudesta on kasvanut ja eskaloitui viimeistään nyt.
Sota Ukrainassa on järkyttävä loukkaus ihmisyyttä kohtaan. Maan infrastruktuuri, kodit ja korvaamattomat ihmishenget ovat vaarassa. Siviilejä on jo kuollut. Kyse on nyt koko Euroopan turvallisuudesta. Reaktiivinen politiikka ei ole riittävää, vaan nyt jos koskaan meidän pitää toimia. Meidän tulee hakea Nato-jäsenyyttä.
Yhteistyö Ruotsin kanssa on aivan keskeinen ja momentum on nyt meidän kannalta otollinen. Nyt jos yhdessä Ruotsin kanssa pyrimme Natoon meidät voitaisiin hyväksyä osana lännen vastatoimia ja osana turvallisuusrakenteen parantamista. Suomi on osa Eurooppaa ja Suomen identiteetti rakentuu länsimaihin; vahvasti pohjoismaalaiseen yhteistyöhön ja länsimaiseen arvopohjaan.
EU ei ole riittävä turva Suomelle. Tuntuvia EU:n yhteisiä pakotteita on asetettava ja Suomen omavaraisuutta on vahvistettava. Pakotteet eivät tule kuitenkaan olemaan riittävä keino, sillä Venäjän talous kestänee pakotteita pitkään. Nyt on turvallisuuspolitiikassa tehtävä arvovalinta. Jännitteet koko Euroopan alueella ovat kasvaneet ja nyt maailman poliittinen tilanne on epävakaa, etenkin Kiinan ja Venäjän yhteisymmärryksen johdosta.
Lappeenrannassa rajanaapurin läheisyyttä on pidetty enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Suomen itäraja on noin 1340 kilometriä pitkä. Suomi on johdonmukaisesti pitänyt vahvasta puolustuskyvystä huolta; hävittäjähankinnat, merivoimien investoinnit ja puolustuskyvyn selkärankana asevelvollisuusjärjestelmä, ovat nyt osoittautuneet oikeaksi toimintatavaksi ja siitä suuri kiitos Suomen päättäjille kautta aikain. Kuitenkin nyt päättämättömyyden linja Naton suhteen ei ole enää kestävä, vaan nyt pitää toimia. Suomen pitää hakea kiireellisesti Naton jäsenyyttä.
Linda Brandt-Ahde
kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kok.)
Lappeenranta
Julkaistu 27.2.2022, Etelä-Saimaa